Sitten vähän muistelua. Kolme vuotta on mennyt aivan järjettömän nopeasti. Muistan vieläkin niin hyvin kuinka jännitin pääsykoetta, kun isä soitti kesken kesäleirin että Ahlmanilta tuli kirje ja pääsin kouluun, ensimmäisen päivän, ne monet maanviljelytunnit ja kun lehmien hoito oli uutta ja hienoa. Olen oppinut tämän koulun aikana paljon. Tavannut mahtavia ihmisiä koulussa ja tiloilla. Itsevarmuus on kasvanut huimasti, samoin tietysti ammattitaito. Olen myös itsenäistynyt, hankkinut koiran ja muuttanut pois kotoa.
Tulevaisuudesta en osaa vielä sanoa mitään, kaikki unelmat ovat muuttuneet matkan varrella ja nyt kaikki on vähän auki. En tiedä jatkanko tällä alalla, vai opiskelenko jotain uutta. Yrittäminenkin kiinnostaa, joten saa nähdä mihin tässä joudutaan. Vaikka en jatkaisikaan alalla niin voin sanoa että nämä kolme vuotta eivät todellakaan menneet hukkaan! Kiitos luokkakavereille ja opettajille!
 |
| Meidän "penkkareista". Maajussit ja elukat |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti