Navettavuorot 16-20.8

Minulla oli tuommoinen "pieni" viiden päivän navettavuoroputki. Asuin siis viiden päivän ajan koululla, koska busseja ei mene aamuisin tarpeeksi aikaisin. NV:t alkavat 5.30 aamuisin ja 14.30 iltapäivisin ja loppuvat sitten kun saadaan hommat tehtyä. Arkipäivisin navetalta mennään suoraan koulun penkille, mikä osaa olla välillä raskasta. Nyt tosin oli paljon helpompaa kun lehmät ja tallin asukkaat olivat yöt ja päivät laitumella. Alussa piti taas totutella lypsykoneisiin ja erilaiseen työjärjestykseen ja töihin. Viidessä päivässä ne onneksi ehti oppia hyvin.
Torstaina pesimme vesiletkuilla ja painepesurilla parret ja keskikäytävän. Sitä en ollut ennen tehnyt ja oli outoa nähdä parret niin puhtaina.
Sunnuntaina poiki kaksi lehmää tunnin sisällä. Toisen vasikka oli väärinpäin ja sitä piti avustaa, mutta muuten meni hyvin. Kaksi sonnia tuli ja sain nimetä toisen niistä Jaskaksi Jaska Jokusen mukaan.
Opin myös käyttämään maitobaarin maitoletkua! Olen yleensä aina ollut kassalla, ja sain vähän uutta näkökulmaa.
Muuten ei tapahtunut oikeastaan  mitään suurempaa. Jaksoin ihmeen hyvin, enkä meinannut nukahtaa tunneilla niinkuin yleensä.
En ottanut vuorojen aikana yhtään kuvia, joten saatte tyytyä viime talven saldoon.

Alsike rakas

Iines

kot

Hera-sonni

BÄÄ

OKRA-maatalousnäyttely

Olin siis OKRAssa 4-7.7 Pirjon (toppipaikkani pomon) ja yhden lehmän sekä viiden hiehon kanssa. Kerron nyt päiväkohtaisesti mitä siellä tapahtui.

Päivä 1
Eläimiä tultiin hakemaan kuljetusautolla kolmen aikaan. Sitten pistettiin kamat kasaan ja lähdettiin (myöhässä) ajelemaan Tampereen kautta Oripäähän.
Perillä levittäydyimme meille varatulle alueelle, laitettiin eläimet kiinni, oljet alle ja heinää ja vettä. Kuvista näkyy miten lehmien paikat oli jaettu, ja kuinka ihanat olkipedit niillä oli. Alueella oli kottikärryjä, talikoita ja heinää, säilörehua ja olkea kaikkien käyttöön. Ja tietysti lehmien pesupaikka ja klippauspaikka löytyi. Hääräsimme paikalla yömyöhään, ja kerkesin nukkua tunnin oljissa lehmien keskellä ennen kuin lähdimme majapaikkaamme. Yhteensä nukuin yön aikana sellaiset kolme tuntia..

Eläinten paikat

Eläimet ja oljet lisätty

Päivä 2
Aamuviideltä herätys, suihkuun, ja takaisin näyttelypaikalle. Eläintenhoidot ja pesut. Siinä se päivä sitten kuluikin, eläimistä huolehtiessa, näyttelyalueella kiertelystä ja lehmänäyttelyitä seuratessa.
Tänään oli meiltä kahden hiehon ja yhden lehmän kehä. Ainoastaan yksi sijoitus, kolmossija. Petyimme vähän, koska yleensä hyvin pärjännyt lehmä ei menestynytkään.
Tein myös tuttavuutta ensiaputeltan kanssa, kun edellämainittu kiimainen lehmä hyppäsi selkääni... Olin viemässä sitä kuvattavaksi ja kumarruin pahaa-aavistamattomasti ottamaan jotain laukustani ja seuraavaksi olinkin polvillani maassa lehmä reppuselässä. Mukavaa.

Hengailin lehmien kanssa

Päivä 3
Pirjo ilmoitti minut junnukisaan (=Junior Handler, ei arvostella vietävää eläintä, vaan viejän käsittelytaitoja. Kuinka nopeasti saa eläimen pysähtyessä oikeaan asentoon jne.) ja sain laittaa itse hiehoni näyttelykuntoon avustuksen kanssa. Siltä oli jo pari päivää sitten klipattu kaikki muut paitsi selkälinja- ja mahakarvat. Ensiksi siis koko eläimen huolellinen pesu. Sitten selkälinjan kuivaus, föönaus harjan kanssa vastakarvaan niin että karvat jäävät pystyyn "irokeesiksi". Tarkka homma on selkälinjan sivurajojen klippaus niin että rajaa ei huomannut, että näyttäisi niinkuin selkä jatkuisi korkeammalle irokeesin ansiosta. Klippauksen jälkeen selkälinjaan laitettiin talkkia ja jatkettiin föönausta. Sitten lakkaa ja muotoilua, niin että karvat menivät tasaisesti ja suoraan ylöspäin. Viimeinen vaihe oli ottaa sakset käteen ja leikata linja suoraksi, ja TADAA selkälinja oli valmis! Vielä mahakarvojen föönaus ja siistiminen, hännän selvitys ja korvien putsaus, niin meillä oli näyttelyvalmis hieho. Itse junnukisa meni aika huonosti, sillä en ollut aivan perillä mitä milloinkin piti tehdä... Mutta se oli hyvä kokemus ja sain osallistumispalkinnoksi karkkia.

Hieho näyttelykunnossa

Kehässä

Päivä 4
Tänään vein kahta hiehoa kehässä. Ensimmäisen sijoitusta en muista, mutta sen muistan että olin hymy pyllyssä kun ei tultu viimeisiksi. Toinen oli läski ja itsepäinen lapinlehmä Dooris, jonka otimme aika huumorilla mukaan koko matkalle "kisamaskotiksi". Kukaan ei halunnut viedä sitä, ja tietysti katseet kohdistuivat minuun. Laitoin sen alusta asti itse kuntoon, ja meinasin jo ajella hermostuksissani koko selkälinjan pois, koska se näytti minusta naurettavalta niin pienellä ja läskillä otuksella, eikä meinannut onnistua. Sitten loput näyttelyvalmistelut olivat pääasiassa sotasuunnitelmia sen varalle että Dooris lähtee jyräämään pitkin kehää ja viimehetken treenausta. Sitä ei oltu harjoitettu näyttelyriimuun oikeastaan yhtään ja se pyöri miten halusi. Päätin ottaa koko homman huumorilla ja menin kehään hymyillen. Mutta lopulta rikkoen joka ikisen paikallaolijan odotukset Dooris meni kuin ammattilainen ja tuli kolmanneksi!!!!! Oltiin kyllä ylpeitä! Ja luvattiin Pirjon kanssa ettei haukuta sitä enää koskaan.

Mitä olisi maatalousnäyttely ilman koneita?

Siellä ollaan Dooriksen kanssa kolmansina ^^

Dooris. Makas pöljä tollee et kaulapanta varmasti kuristi.

Päivät sisälsivät oikeasti tekemistä aikaisesta aamusta iltamyöhään, mutta tässä tulivat tärkeimmät jutut. Näyttely oli kyllä ihan oma maailmansa. Seuraava okra onkin sitten kahden vuoden päästä, sitä odotellessa!

Tähän loppuun voisin kertoa joitain perusasioita miten kehässä viedään lehmää ja millaisilla varusteilla.
-Kehässä pitää olla valkoiset vaatteet, numerohattu, EI saa käyttää saappaita!
-Eläimen päätä pitää pitää ylhäällä, riimu ei saa olla liian kireällä eikä liian löysällä, ja riimunnaru pitää olla kieputettuna rullaksi talutuskäteen.
-Kehään mennessä talutetaan "normaalisti" eli oikealla kädellä eteenpäin kävellen. Kun kaikki kehässä käännytään ympäri naama lehmään päin ja vaihdetaan talutuskättä.
-Kävellään jalat samaan tahtiin eläimen etujalkojen kanssa.
-Kun tuomari käskee pysähtyä, hieho pysäytetään niin että sen tuomarinpuoleinen takajalka on taakse ojennettuna. Lehmällä takajalkojen tulee olla niin että utare tulee parhaiten esille. Jos tuomari kiertää eläimen toiselle puolelle jalkojen asentoa tulee muuttaa.
-Muista seurata tuomarin merkkejä!